Aikuisille suositeltu unimäärä on 7- 9 tuntia unta yössä. 1 Mikäli häiriötekijöitä ei ole, ihminen nukkuu oman vuorokausirytminsä mukaan. 2 Hyvin nukkuneena ihminen on tarkkaavainen ja työnteko on tehokasta.3 Riittämätön uni puolestaan saattaa näkyä muistin haasteina, keskittymiskyvyn heikentymisenä, ongelmanratkaisun vaikeutena, tiedonkäsittelyn hankaluutena, ajattelun joustamattomuutena tai heikentyneenä kykynä sietää vastoinkäymisiä. Alakuloisuus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys voivat myös olla riittämättömän unen vaikutuksia. Usein uniongelmilla on yhteys stressiin tai epäsäännölliseen vuorokausirytmiin.4 Riittämättömästi nukkuva työntekijä ei siis yllä todennäköisesti parhaimpaan mahdolliseen suoritukseensa. Hyvä uniterveys ja hyvin nukutut yöt siis oletettavasti kannattavat.
Työelämällä on myös omat vaatimuksensa
Työolobarometrin mukaan 17% palkansaajista oli täysin samaa mieltä ja 40% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpaikalla on liian paljon töitä työntekijöiden määrään nähden ja kyselyyn vastanneista palkansaajista 13% oli täysin samaa mieltä ja 49% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työ on henkisesti rasittavaa. 5
Työntekijöiden toivotaan oletettavasti olevan myös ”hyviä työntekijöitä”. Hyviä työntekijöitä on varmasti monenlaisia, mutta hyvältä työntekijältä edellytetään esimerkiksi, että hän omaa hyvän stressinhallinnan, on kärsivällinen, sopeutuva, toimelias, kykenee toimimaan itsenäisesti ja hänellä on hyvää työilmapiiriä edistävät vuorovaikutustaidot. Hyvällä työntekijällä on jaksamista kehittää itseään ja hän näin yrittää pysyä työssään ajan tasalla. 6
Työntekijän näkökulmasta kokonaisuus saattaa osoittautua haasteelliseksi
Työpäivät saattavat venyä ja työntekijältä saatetaan odottaa joustoa. Työtä on paljon ja työ saattaa olla henkisesti kuormittavaa, stressiä pitäisi pystyä hallitsemaan hyvin, joustavuutta toivotaan ja jaksamista tulisi riittää omalle ammatilliselle kehittämiselle. Tämä puolestaan saattaa tehdä arjesta raskasta ja selvitäkseen arjen työmäärästä ja henkilökohtaisen elämän vaatimuksista sekä työstä kunnialla ja ”hyvänä työntekijänä”, tulisi ensisijaisesti nukkua hyvin. Hyvää unta siis tarvitaan, mutta joskus päivät voivat kenties olla niin hektisiä, että joskus unen määrästä tulee karsittua.
Onneksi unen laatua voi kuitenkin pyrkiä omalla toiminnalla parantamaan
Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.4 Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. 3
Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.4 Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. 3
Kirjoittaja Suvi Rapinoja työskentelee terveydenhoitajana ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Lähteet:
- https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/terveyspyramidiin-kuuluu-myos-uni/
- https://www.kaypahoito.fi/hoi50067?tab=suositus
- https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/
- https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivojen-tiedonk%C3%A4sittelyyn-vaikuttavia-asioita/uni
- https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161826/TEM_2019_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- https://tiedonsilta.fi/millainen-on-hyva-tyontekija/
kuvat: pixabay
1 Kommentti
Unettomuus on harmittavan yleinen vaiva… THL:n mukaan esimerkiksi 10 maassa 35 327 henkilölle tehty kyselytutkimus osoitti, että kolmasosa kyselyyn vastaajista oli kärsinyt unettomuudesta edellisenä yönä. Vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii puolestaan joka viides aikuinen.
Unettomuutta, unta ja sen tärkeyttä ei kannata liikaa stressata/ajatella, koska muuten se saattaa vaikeutua entisestään.
”Koska voimme vaikuttaa uneen vain epäsuorasti omien toiminta- ja ajattelutapojemme kautta, meidän on hyväksyttävä se, että emme voi pakottaa itseämme nukahtamaan tai nukkumaan. Unen suorittaminen, sen yrittäminen ja jahtaaminen johtavat lähes poikkeuksetta päinvastaiseen lopputulokseen – vireystilamme nousee, mikä tekee rentoutumisesta ja sitä myötä nukahtamisesta vaikeaa. Näin ollen mitä kiihkeämmin ja epätoivoisemmin unen perässä juoksemme, sitä kauemmas se pakenee.”
Lähde: https://www.mielipalvelut.fi/artikkelit/nakokulmia-uneen-ja-unettomuuteen-kuinka-lempeampi-ja-joustavampi-suhde-uneen-tukee-untasi-ja-hyvinvointiasi/